Kaikenlainen tuskailu oman elämän suhteen tuntuu olevan takana päin. Puolessa vuodessa kävin kyllä niin syvän kuopan pohjalla, että sellaista en ole ennen kokenut. Onneksi se on nyt takana päin! Ei ole takuita siitä, etteikö vastoinkäymisiä tulisi jatkossakin - varmasti tuleekin. Sitä kutsutaan elämäksi :-D
Paino pysyili samoissa usean viikon ajan, mutta parin viikon salaattilounaat ovat saaneet sen taas laskusuuntaan. URAKKA ON PUOLIVÄLISSÄ! Eka kahdeksan kiloa on siis tiputettu :-o En voi uskoa tätä! Ja mikä parasta, painoindeksin normaalipaino on enää -100 g päässä!
Herkuttomalla olen jatkanut. Mitä nyt pari viikkoa sitten söin kohvehteja viimeisen vapaapäivän kunniaksi ja viikko sitten vuoroin makeaa ja suolaista hyvän aterian päälle. Tuli maha kipeäksi ja huono olo ja varmistus sille, minkä tiesin vainoavan varjoissa: kohtuutta ei vieläkään ole. On parempi siis olla ilman.
