Kitkuttelen.
Painohan se ilmeisin mittari on - ei vaan anteeksi, "painoindeksi, joka miellyttää itseä". No ei ole juuri liikahtanut. Lähes koko kesän on viikonloppuisin ollut juhlat, ja kyllä se vaan näkyy vaa'alla, vaikka kohtuudella ottaisikin. Ruokaa ja juomaa on tarjolla yllinkyllin ja ei tällainen herkkuperso voi kieltäytyä. Maanantaisin vaaka sitten taas kilautta arkeen.
Liikuntaa olen saanut lisättyä ihan sillä, että iltaisin olen käynyt metsässä etsimässä sieniä. Ja on niitä löytynytkin, kanttarelleja on enemmän kuin koskaan!
Olen kuunnellut taas paljon podcasteja, uutena löysin Biohakkerin podcastin, josta minun täytyy kaivaa netistä vanhoja jaksoja, kun iTunesissa on vain uudet. Ja kirjoja olen lukenut. Tosi monissa on vinkkinä stressinhallintaan hengitysharjoitukset ja meditaatio, joten niihin täytyy nyt paneutua enemmän.
Eli ei tässä nyt ihan paskafiiliksilläkään olla, mutta painon junnaaminen toki ärsyttää. Herkkuja olen syönyt hyvin vähän (paitsi niinä juhlapäivinä), mikä on tosi hyvä askel eteenpäin!
